Äidille

Äitienpäivää vietettiin eilen ja pitkästä aikaa päästiin juhlimaan äitiä ihan livenä. Aloittaessani kortin teon en tätä tiennyt ja siksi latasin siihen ruusuja, kun en oikeita pääse hänelle antamaan. Livenä eli ei, ruusut siihen kuiten jäi. 

Kukat on leikelty eri papereista, mukana on mm. Tildaa ja Kaisercraftin Miss Nellyä, josta jälkimmäisestä on myös taustan vaal.pun. paperi ja tekstin die-cut. Osa kukista on samoista Tiimarin papereista, joita olen käyttänyt ennenkin. 

Jälleen vauvahuumaa

Tällä kertaa työkaverin pienelle neitille. Idean pöllin täältä, jossa on mun mielestä tosi kivoja kaikenlaisia kortteja. Käyn monesti kattelemassa niitä kun oottelen omaa inspistä. Ite kaupasta mulla ei oo kokemusta, vaikka sekin näyttää siltä, että sieltä saa mitä vaan?

 

Korttia oli taas niin mukavaa tehä, lipaston piirtelin summassa ja taulut seinälle ideoin omista varastoista, mekko on oikiasti haaraniitti. Nyt puuttuu enää lahja pienelle, mutta tässä kohtaa meen suosiolla kauppaan, josko vaikka Barbababa-juttua? Ne on niin ihania kans!!

Testing, testing

 

Kortti syntyi vasemmalla olevan puutalon ympärille. Löysin Lontoon messuilta puisia pieniä taloja, joita oli paketissa yheksän erilaista ja kutakin ehkä neljä kappaletta. Tietämättä yhtään mitä niillä tehdään, pakkohan ne oli matkaan ottaa - talojen perään kun olen.
Yks ilta pyörittelin niitä ja maalasin ensin muutaman valkoiseksi, sitte kuivumisen jälkeen vielä tussilla värilliseksi ja kimalletta ympärille. No siitä se sitte lähti, pitihän yks kokkeilla loppuun saakka. Viereiset talot on  leimattu ja embossattu.
Nyt kun vielä jollaki olis se uusi koti, niin saatas kortti käyttöön.
Pahoittelen kuvaajan taidottomuutta.
piparipaperi on Basic greyn, live-lippu on Jim Holzin setistä ja taloleimat on Heidi Gracen

Lukuvinkki

Mulla on onnikkalukemisena Laura Honkasalon kirja Kotikutoista, itsetekemisen ihanuudesta. Luin kirjasta esittelyn jostakin lehdestä ja hain sen lainastosta. Kirja kertoo nimensä mukaisesti erilaisten käsitöiden ihanuudesta, historiasta ja kirjailijan sekä hänen sukulaistensa suhteesta käsitöihin. Kirjailija suosii itse kierrätystä ja kirjassa onkin valtavat määrät hyviä vinkkejä esmes. tekstiilien kierrätykseen. Myös tekstejä on kierrätetty: kirjassa on useita lainauksia viime vuosisadalla julkaistuista kirjoista :) 



Pari osuvaa lainausta:

"Se (käsintekeminen) on rauhoittavaa, kuin meditaatiota. Ajantaju häviää ja tekeminen tempaa mukaansa."

"Nykyisin on harvoja ammatteja, joissa tehdään oikeasti käsillä. Käsin tehdessä näkee työnsä tuloksen. Se ruokkii ongelmaratkaisukykyä. Eikä aika käy koskaan pitkäksi!"

"Toisaalta kaikki nykyaskartelijat tietävät, miten vaikea on välttää houkutuksia. Saatavilla on upeita askartelupapereita, kiinnostavia leimasimia ja erilaisia aineita, joilla voi esimerkiksi siirtää kopioidun valokuvan kankaalle."

Hear, hear!



Pyöreät vuodet

Lontoon messuilta tarttui mukaan mm. paketti, jossa oli valmis korttipohja ja siihen sopivia die-cutseja. Tällen paketille tulikin sopivasti käyttöä, kun mua pyydettiin tekemään 50 vee -kortti työkaverille. Kolehtirahoilla on tarkoitus ostaa lahjakortti johonkin sisustusliikkeeseen, koska päivänsankarilla on menossa kotona remontti. Siitä se ajatus sitte lähti..

Paketti on merkkiä Kanban ja ainakin allekirjoittaneelle täysin uusi tuttavuus. Tuoli ja kukka on paketista, muut paperit löyty omista varastoista.

Uudelle Pienelle

 

Serkku sai pienen tytön jo muutama kuukausi sitten, tänään vihdoin kävin kattomassa uusinta sukulaista. Olihan se Pieni ja niin Ihana. Nimeltään Peppi.
Kortti lähti omasta ideasta viime elokuulta kun oma neiti täytti kaksi. Vielä näin toisenkin samantyylisen kortin jälkeen hiottavaa jäi, miten tekisin pyykkipojat, entä auringon?

Vaatteet on Maya Roadin, jotka päällystin Basic Greyn Konnichiwa-papereilla, ruoho samoja papereita. Pilvi ja lintu on American craftin leimasetistä Dear Lizzy, pilvi on leimattu Kaisercraftin bubblegum-sarjan paperille, joka osittain kiiltää. Teksti on papermanian rub one. Kimalleliinaa, helmitarroja ja leipurinnarua, siinäpä se.

London

Viime viikonloppu kului askartelun merkeissä hieman kauempana kuin yleensä, oltiin Marikin kans Lontoossa ja kuinka se sattuikaan, että samaan aikaan siellä oli Englannin suurimmat alan messut. Ja sitä ne kyllä olikin, ylimmässä kuvassa on paikan sisäänkäynti ja niin me ymmärrettiin, että Alexandra palace oli jo nähtävyys sinänsä, siellä näköjään myös järjestetään paljon tapahtumia.

Kuvaa salin suuruudesta ja ihmispaljoudesta saatiin kun Marikki nousi seinälle ja käytti uutta puhelintaan:) Kuvasta ehkä näkyy sekin, että me (ikiteinit) oltiin aikalailla nuoremmasta päästä. Harrastus oli selkeästi vanhempien naisten harrastus, mutta myös miesten!! Miten sitä onkaan niin rajoittunut näkemys, että miehet ei voi tehdä vapaaehtoisesti kortteja tai askarrella ylipäätään. Kyllä voi, meillekin yksi myyjä esitteli oma tekemiään kortteja - meidän ilmeet saatto olla näkemisen arvoiset!!

Se mikä oli ihmeellistä, oli myytävien juttujen osalta se, että uutuuksia oli aika harvakseltaan? Luultiin, että kun sinne mennään, ollaan kaikkien uutuuksien apajilla - mutta ei oltukaan. Oli niitä toki, mutta ei sitä luokkaa kun luultiin. Onko se sittenkin niin, että kaikki uutuudet on nykyään jo netissä niin äkkiä saatavilla, että kauppamyyjille ne tulee hitaammin? Tai niitä ei kannata ottaa myyntiin kun on edellisiäkin jäljellä. No kyllä sinne rahat sai menemään silti.

Toinen mikä oli silmiinpistävää, oli se, että englantilaiset näyttää rakastavan leimoja. Sen tiesin kyllä niiden korttilehtienkin perusteella, mutta tuolla se näkyi myös erittäin vahvasti. Leimoja oli kyllä joka paikassa ja seinätolokulla. Samoin niitä 3D-diecutteja, mitä erilaisempia kuvia ja tyylejä. Me ei ihan hulluna olla ehkä kumpiinkaan, vaikkakin sieltä muutamat leimat lähti mukaan kummalleki!

Olihan se taivaspaikka myös ostoksille, kuvassa yhteinen saalis ja se näyttää vähemmältä mitä sitä oikeasti onkaan...

Kuvat Marikin puhelimesta, tekstin kirjoitteli Helkky