Pallot ketjussa

Virkkausinto ei osoita laantumisen merkkejä, pahoittelen!

Tipuhelistimistä jääneistä jämälangoista tuli mukavasti muutama pallo, jotka kiinnitin ketjusilmukoista virkkaamaani ketjuun. Ainoana ongelmana tuntuu olevan ripustuspaikka, jota on haettu ympäri taloa..

Vauvauutisia vol 2.0

Kuten postasin aikaisemmin, työkaveri sai pienen tytön alkuvuodesta. Me kerättiin työpaikalla kolehti, jonka tuotolla käytiin ostamassa pienenpieniä asusteita pikkuneitille. Kuten asiaan kuuluu, tein tätäkin lahjaa varten myös kortin.





Paperit löytyivät silppusalkusta ja malli internetin ihmeellisestä maailmasta. Onneksi valon määrä alkaa lisääntyä, tämäkin (kellertävä) suhru on kuvattu iltapimeässä..

Kaikkien kaveri

Töissä lähti yks eläkkeelle ja lähtijä sattui olemaan kaikkien tykkäämä karavaanari. Siinäpä oli idea korttiin. Leikkasin vaunun, oven ja ikkunan summanmutikassa niinku mun tapoihin kuuluu. Jalkaki vaunulle tuli suunniteltua ihan ite. Yksityiskohtia miettiessä unohtui taas mahtavasti kaikki muu ja pitkästä aikaa muistin, miksi nämä hommat onkaan niin mahtavia!!

Vauvauutisia!

Hyvä työkaverini sai vauvan, haikara toi täydellisen pikkuneitin. Sukupuolesta oli saatu etukäteen jo vihiä, joten tein uudelle tulokkaalle kortin valmiiksi jo aikaisemmin:

Pehmoiset onnittelut koko pienelle perheelle!

Maaliskuun muffinssi

Seinäkalenteriprojekti jatkuu ja vuorossa on - tadaa! - maaliskuu! 

Kevään, joka tuntuu olevan tänä vuonna rohki aikaisessa, kunniaksi tein maaliskuusta värikkään ja silläki vähä makiamman ku mitä helmikuu oli.

Makiaa maaliskuuta!

Kalenteri 2014

Jo viime syksynä puuhastelin pitkään omatekemän kalenterin kanssa illoilla kun oottelin, että neiti nukahtaa. Ajatus oli, että teen kalenterin valmiiksi hyvissä ajoin ja sitte unohan minkälaisia sivuja siellä olikaan tehtynä. Kun aukeama vaihtuu sitä on aidosti yllättyny, että ai nyt oliki tämmönen! Ja mikä tässä oli pihillä tyypillä hauskinta, nyt käytin reilulla kädellä juuri niitäki koristeita ja tarroja, joita muuten en muka oo raskinu. Ajattelin niiden tuovan iloa vuoden ja vielä itelle, hih elä sano mittää, minä tiiän kyllä! Pohjan ts. tyhjän kirjan löysin jo viime keväänä. Niin kivaa tuota oli tehä, että ainaki tehdessä uhosi tästä tulevan tapa? 

Ystävät ovat elämän suola

Viime tingasta, päivää! Lähetin ystävänpäiväkortit jälleen viimeisenä mahdollisena päivänä, mikähän siinäin oikein on, ettei hyvissä ajoin koskaan? Tämän postauksen kanssa laitan näköjään vielä paremmaksi, kun ko. päivästähän on jo reilu viikko. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan..?

Enihuu, idean tän vuoden kortteihin sain alkuvuodesta kun näin kaupassa kauniin kortin, jossa oli linturintaneula. Huomioni kiinnittyi lähinnä kortin kuviointiin, mutta ilm. se lintu jäi sittenkin kaihertamaan mieltä. Siitä se ajatus sitte lähti, virkkasin ensin sydämet, joihin ompelin rintaneulat:

Nämä liitin sitten kortteihin:

Hyviä kaikkia päiviä kaikki Ystäväni sekä askartelun ystävät!